Yksi väylä ei riitä jäsenten tavoittamiseen

huhtikuu 2011 | Teksti: Tiina Parikka | Kuvat: Matti immonen

Korkeatasoinen, juridisesta näkökulmasta asioita tarkasteleva aikakauslehti, Lakimiesliiton viestintäpäällikkö Juhana Harju kuvailee Lakimiesuutisia.

Myös lehden päätoimittaja, liiton toiminnanjohtaja Jorma Tilander on tyytyväinen painettuun lehteen.

– Lehti on niin hyvässä kuosissa, ettei se tarvitse suurta remonttia, Tilander kiittelee.
Kiitokset laadukkaasta lehdestä ja jatkuvasta kehitystyöstä menevät lehden työrukkaselle, toimituspäällikkö Juha Mikkoselle. Mikkonen on tehnyt työtä Lakimiesuutisten eteen jo 28 vuoden ajan.

– Lehteä on kehitetty ja uudistettu vähän kerrassaan, Mikkonen sanoo.

Sisäinen tarve sähköistyä

Vuonna 2004 lehden pitkäaikaisen päätoimittajan jäädessä eläkkeelle yhteistyökumppaniksi lehden tekoon valittiin MCI Press. Samalla lehdelle rakennettiin omat verkkosivut.

– Tarve verkkolehdelle ei niinkään tullut ulkoa, vaan meillä oli sisäinen tarve järkevöittää toimintaa, Tilander kertoo.

Tämä tarve tarkoitti ennen kaikkea sähköisen arkiston luomista. Vanhojen artikkelien perään kysellään jatkuvasti ja välillä kovallakin kiireellä. Etsintätyö jäi kokonaan pois, kun jäsenet pääsevät itse lukemaan vanhoja artikkeleja verkosta.

– Toki me olimme nähneet verkkolehdistä myös malleja ja halusimme seurata aikaammekin, Mikkonen myöntää.

Oli matkassa hitunen edelläkävijyydenkin tavoittelua, sillä jo vuotta myöhemmin kokeiltiin mobiilipalvelua verkon käytön aktivoimiseksi. Kokeilu kesti noin vuoden ajan, mutta ei oikein ottanut tulta alleen.

– Silloin ei vielä ollut mobiilin aika, jos se on oikein nytkään, Tilander toteaa.

Uutiskirje tuo lisää huomioarvoa

Vaikka verkkolehti syntyi lähinnä arkistointitarpeesta, toki lukijatkin on haluttu aktivoida hyödyntämään verkkoa entistä tehokkaammin. Viime syksystä lähtien lukijoita on ohjattu verkkoon uutiskirjeen avulla.

– Uutiskirje julkaistaan runsas viikko ennen lehden ilmestymistä. Siinä vinkataan pariin lehden merkittävimpään juttuun, joihin pääsee verkossa tutustumaan jo etukäteen, Juha Mikkonen selittää.

Uutiskirje on tilattava lisäetu jäsenille. Viiden ensimmäisen numeron jälkeen tilaajia on 586.

– Minusta se on ihan hyvä luku, mutta tietenkin niitä saisi olla 5 860, uutiskirjeen suunnitteluun aktiivisesti osallistunut Lakimiesliiton oikeuspoliittinen asiamies Mikko Salo toteaa.

– Olemme itse sitä mieltä, että uutiskirje palvelee hyvin tarkoitustaan. Nyt pitää vain tehdä työtä sen eteen, että jäsenistökin löytää sen, Tilander pohtii.

– Kirjeeseen on jo kyselty ilmoituspaikkoja, mikä osoittaa, että se on herättänyt kiinnostusta. Haluamme kuitenkin pitää tuotteen ”puhtaana”, jotta se ei ilmoitusten takia herätä närkästystä, Mikkonen kertoo.­

Verkon oma elämä

Verkkolehden luomisprosessista on jo yli kuusi vuotta. Mitään erityisen ongelmallisia kohtia toteutusvaiheesta ei ole jäänyt mieleen.

– Minusta se syntyi aika nopeasti ja MCI Pressin tekijöiltä tuli meille hyvinkin valmiit ehdotukset, Mikkonen muistelee.

– Lähinnä tekijänoikeudelliset kysymykset ja julkaisuoikeuksista aiheutuvat lisäkustannukset arveluttivat. Sopimusoikeudellisesti verkkojulkaisut ovat ihan oma maailmansa, Tilander sanoo.

Verkossa on julkaistu lehden artikkelit painetun lehden julkaisurytmin mukaan. Mediatietoja ja joitakin yksittäisiä artikkeleita lukuun ottamatta sivujen sisältö on avoin vain liiton jäsenille. Tämä linjaus oli selvä alusta asti.

– Lakimiesuutiset on jäsenlehti, Tilander perustelee.

Nyt verkolle halutaan kehittää oma, painetusta lehdestä poikkeava elämä.

– Mihinkään jatkuvasti päivittyvään sivustoon emme ole siirtymässä, siihen meillä ei ole resursseja, Juhana Harju selittää.

Lähinnä verkossa tullaan yhä enemmän julkaisemaan painetussa lehdessä olleiden juttujen taustatietoja.

– Olen opastanut kirjoittajia pysymään entistä tiukemmin annetuissa merkkimäärissä. Jos aiheesta on enemmän kerrottavaa, juttua voidaan jatkaa verkossa. Samalla painettu lehti ja verkko linkittyvät entistä tiiviimmin toisiinsa, Juha Mikkonen tuumaa.

Toinen verkon elävyyttä lisäävä tekijä on tapahtumat, jotka eivät uutisoinnin kannalta sovi painetun lehden ilmestymisrytmiin.

– Lehdentekoprosessi on sen verran pitkä, että ainakin meidän kahdeksan numeron ilmestymistiheydellä väliin jää väkisin niin sanottuja mustia aukkoja, Harju toteaa.

– Näitä aukkoja paikkaamaan tarvitaan verkkoa, jossa tapahtumista voidaan kertoa ajankohtaisesti.

Esimerkkinä Harju mainitsee liiton vaalipaneelin.

– Maaliskuun lopussa olevasta paneelista ei ehditä kirjoittaa kolmosnumeroon, joka ilmestyy vasta pari viikkoa vaalien jälkeen. Kakkosnumero taas on jo ilmestynyt ennen paneelia.

Jotta lukijat myös löytävät verkkoon tehdyt jutut, tarvitaan omia uutiskirjeitä myös näille painetun lehden numeroiden välissä ilmestyville jutuille.

– Uutiskirje Extra on juuri lanseerattu lehtiperheen jäsen, Mikko Salo selittää.

Sama työ, uudet kanavat

Koska verkkoon ei ole tavoiteltukaan mitään jatkuvaa päivitystä, se ei ole vaatinut Lakimiesliiton työntekijöiltä lisäresursseja.

– Kun varsinainen toteutus on ulkoistettu, jutut ilmestyvät verkkoon sovitusti ilman sen kummempaa lisätyötä. Uutiskirjeessä esiin nostettavat jutut valitaan painetun lehden vedospalaverin yhteydessä, se nyt vie ehkä muutaman minuutin, Tilander toteaa.

Myöskään lisäjuttuja ja Uutiskirje Extran toteutusta ei koeta työllistäväksi tekijäksi.

– Kyse on aiheista, joista joka tapauksessa viestittäisiin jollakin tapaa. Uutiskirje ja juttujen vieminen verkkolehteen ovat vain uusia kanavia, hän jatkaa.

Jäljelle jää siis lähinnä uusien toteutustapojen suunnittelu.

– Seuraava kehittämiskohde on verkkolehti ja sen aktivoiminen. Sivuston toiminnallisuutta on vuosien varrella kehitetty edelleen. Rakenteeseen tai ulkoasuun ei ehkä nytkään ole tarvetta suuremmin puuttua, enemmänkin kyse on verkon aktivoimisesta, Tilander visioi.

Lakimiesliitossa kukaan ei keskity työssään pelkästään lehdentekoon.

– Siksi tarvitsemme toteutukseen ulkoista apua. Täydellinen avaimet käteen -palvelu ei kuitenkaan sovi meille. Onneksi koko henkilökuntamme on hyvin orientoitunut lehden tekoon ja liiton asioita koskevat jutut syntyvät meillä sisäisesti ilman kovistelua, lehtityöstä vastuuta kantava Mikkonen kiittelee