MCI Press on sisältömarkkinoinnin suunnittelutoimisto. Luomme asiakkaillemme näkyvyyttä digi- ja printtimedian sisällön avulla.

Share/Save

Printti rakentuu yhteistyöllä

Printtimedia | Teksti: Alisa Kettunen

Hyvä printtilehti suunnitellaan tarkasti ja toteutetaan huolella.

Eteisen matolla odottava lehti on kotiin tullessa iloinen yllätys, jonka haluaa mielellään poimia käteensä. Huolella tehty ja laadukas printtilehti erottuu edukseen minuuttiaikataululla tuotetusta informaatiosta, jota tulvii joka tuutista. Varsinkin jäsen- ja asiakaslehdet tarjoavat lukijalleen sisältöä, jossa käsitellään aiheita itselle läheisestä näkökulmasta tai johon ei muualla törmää.

– Painettu sisältö tavoittaa lukijan eri tavalla kuin monet muut mediat. Hyvin tehdystä printtilehdestä tulee olo, että tämä on tehty juuri minua varten, toteaa MCI Pressin luova johtaja Satu Karppinen.

Miten hyvä jäsenlehti sitten syntyy?

 

Konseptilla linja lehdelle

Juttu sieltä ja toinen täältä – vanhanaikaisella tyylillä tehty jäsenlehti koottiin niistä aineistoista, joita kulloinkin saatiin haalittua kasaan. Sittemmin jäsenlehdissä on siirrytty kohti konseptiajattelua.

– Nykyisin lehden taustalla on suunnitelma, jonka pohjalta jokainen numero tehdään, tietää MCI Pressin sisältöjohtaja Tiina Parikka.

Lehden konseptia rakennettaessa lähdetään miettimään kohderyhmää: keitä ja millaisia lukijat ovat sekä mitä tarpeita heillä on. Samalla pohditaan julkaisijan tavoitteita: onko lehti väylä kertoa alan ajankohtaisista asioista, vahvistaa julkaisijan imagoa vai saattaa yhteen asiasta kiinnostuneita lukijoita? Konseptiuudistuksella myös pyritään palvelemaan jäseniä entistä paremmin. Kun Taloushallintoliiton Saldo-lehden konsepti uudistettiin täysin vuoden 2014 alussa, korostui printtilehden merkitys osana jäsentiedottamista. 

– Viime vuosina sähköiset kanavat ovat nopeuttaneet uutisten jakelua ja näin muuttaneet printtilehden merkitystä. Sähköisen uutisvirran rinnalla printtilehden vahvuuksia ovat asioiden taustoittaminen ja toimialan yhteishengen luominen. Lehdessä voidaan selittää monimutkaisiakin aiheita infografiikan ja hyvän tekstin avulla, summaa Outi Mäkiniemi, Taloushallintoliiton viestintä- ja markkinointipäällikkö.

Lehden ulkoasu on tärkeää lehdessä kuin lehdessä – visuaalisuus tukee lehden sisältöä ja luo sille rytmiä. Visuaalista konseptia tehtäessä luodaan myös imagoa.

– Heti kannessa pitää saada lukijan huomio, ja kaikella visualisudella pitää kertoa julkaisijan imagosta ja siitä, mitä mielikuvaa halutaan rakentaa, neuvoo Satu Karppinen.

Jos lehdestä on olemassa vanhempi julkaisu, siitä hyödynnetään hyväksi havaitut elementit ja tuodaan ne mukaan uuteen konseptiin. Niitä hiotaan, niille mietitään sopiva paikka, ja pohditaan kuinka ne voidaan tuoda paremmin esiin visuaalisesti. 

Lehden tyyli ja laatu toteutuvat parhaiten järjestön ja lehdenteon ammattilaisen yhteistyössä. Järjestön vuosien syvä kokemus ja suora palaute jäseniltä yhdistettynä lehdenteon ammattilaisten journalistiseen otteeseen takaavat laadultaan ja tyyliltään toimivan kokonaisuuden. Myös Taloushallintoliitossa ollaan tyytyväisiä siihen, että ammattilaiset hoitavat lehdenteon kokonaisuudessaan.

– Ennen teimme paljon itse, nyt aikaa säästyy tärkeimpään eli sisällöntuotantoon. Arvostan sitä, että saman katon alta löytyy osaamista printtilehden kehittämiseen, verkkolehden ylläpitoon, videoiden tekoon ja vielä toimittaja- ja valokuvaaja-ammattilaiset, Mäkiniemi toteaa.

Konseptilla varmistetaan myös se, että jäsenistön ääni lehdessä säilyy.

– Jäseniä pitää toki näkyä lehdessä myös konkreettisesti: kasvoilla ja kirjoituksilla. Niin, että he oikeasti ovat osa lehteä, eivätkä vain muualta tulleen sisällön kuluttajia, Parikka sanoo.

 

Lehti syntyy askel askeleelta

Kun taustalla on idea mitä lehdeltä halutaan, yksittäisen numeron suunnittelu helpottuu ja rakenne pysyy kasassa. Lehden teko etenee systemaattisesti, askel askeleelta, ja kaikki tekijät tietävät milloin kenenkin osapuolen pitää reagoida. 

– Kaikille vaiheille on mietitty paikkansa, jolloin kokonaisuus pysyy hallinnassa ja lopputulos on hiottu, Parikka kuvailee.

Ajatus konseptista takaraivossaan toimitus lähtee ideoimaan ja suunnittelemaan numerokohtaista sisältöä. Suunnitteluvaiheessa mietitään juttujen aiheet ja keitä henkilöitä juttuihin haastatellaan. Tietyt juttutyypit toistuvat numerosta toiseen hyvin samanlaisina, kun taas joidenkin juttujen rakenne tarkentuu vasta suunnitteluvaiheessa. Myös lehden visuaalinen ilme suunnitellaan numerokohtaisesti yhdessä toimituksen kanssa.

– Hyvin tehty konsepti helpottaa yksittäisen numeron tekemistä. Voimme hyödyntää sabluunaa osassa jutuissa, ja käyttää sitten paukkuja suurempiin kokonaisuuksiin, Satu Karppinen kertoo.

Suunnittelun jälkeen, kun juttuihin haastateltavat henkilöt ovat varmistuneet, toimittajat ja kuvaajat ohjeistetaan juttujen tekoa varten. Kun valmis teksti saapuu toimittajalta toimitukseen, lehden editoija varmistaa, että se vastaa haluttua sisältöä ja sopii lehden tyyliin. Tämän jälkeen juttu siirtyy graafisen suunnittelijan hyppysiin ja saa rinnalleen sopivan ulkoasun.

Seuraavaksi lehden taitetut sivut oikoluetaan sekä sisällön ja visuaalisen ilmeen linja tarkastetaan ennen kuin lehti lähtee tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi. Mahdollisten korjausten tarkastamisen jälkeen valmis lehti laitetaan painoon ja jakeluun. Kun lehti on lukijan käsissä, seuraavien numeroiden suunnittelu on jo pitkällä.

 

Jokaiselle jotakin

Hyvä lehti puhuttelee lukijakuntaa laajasti. Vaikka jäsenlehdessä lukijoita yhdistää monet seikat, heidän lukumieltymyksensä saattavat erota toisistaan. Lehden tulisi siis palvella lukijoita monipuolisesti ja pyrkiä tarjoamaan jokaiselle jotain. Juttujen on hyvä olla vaihtelevia, jotta erilaisten lukijoiden mielenkiinto pysyy yllä.

Lehden täytyy myös olla huolella rakennettu. Siinä on oltava lukijalle tuttuja asioita ja toisaalta vaihtelevuutta. Hyvä rakenne on tasapainossa sekä sisällöltään että visuaalisesti, painottavat MCI Pressin Tiina Parikka ja Satu Karppinen.

– Jokaisessa numerossa tulisi olla juttuja, joissa on erilaisia lähestymisnäkökulmia ja joissa on erilainen rakenne visuaalisesti. Tällöin lehdestä jää jotain mieleen, vaikka sen vain selaisi läpi.

Kun kokonaisuus on suunniteltu ja lehteen tulevia juttuja voidaan ennakoida, on helpompi tarkkailla laatua ja tehdä lehdestä sellainen, että se palvelee laajaa lukijakuntaa. 

Täytyy toki myös hyväksyä se, että lukija ei välttämättä ole kiinnostunut jokaisesta lehden jutusta tai ei lue kaikkea lehden tarjoamaa sisältöä. Sisällön monikanavaistuminen palvelee niin lukijaa kuin julkaisijaa: lukematta jäänyt juttu saattaakin olla ajankohtainen tai kiinnostava myöhemmin, kun se tulee vastaan verkossa tai vaikka ystävän jakamana sosiaalisessa mediassa.

– Kun on panostettu hyvään printtisisältöön, se myös halutaan hyödyntää monessa kanavassa, Tiina Parikka toteaa.

 

Printin evoluutio

1980-luku: Kirjoituskoneet alkavat vaihtua tietokoneisiin. Ensimmäiset julkaisuohjelmat eli taitto-ohjelmat (desktop publishing) kehitettiin.

1990-luku: Perinteisestä saksitaitosta siirrytään taitto-ohjelmiin. Sivujen suunnittelu ja taitto siirtyy kirjapainosta toimituksiin.

2000-luku: Valokuvaus digitalisoituu täysin ja kuvanmuokkausohjelmat yleistyvät.

2010-luku: Printtilehden suosio säilyy edelleen, vaikka digilehtiä luetaan sen rinnalla yhä enemmän.

 

Share/Save

Uusi artikkeli ladataan

Aiheeseen liittyviä:

Ota yhteyttä

Ota yhteyttä

1
Tunnemme toimialan

MCI Pressillä oma tuottaja tuntee toimialasi ja perehtyy lehden aihepiireihin yksityiskohtaisesti.

 

2

Monikanavaisuus tuo viestisi sinne, missä asiakkaat viihtyvät.

3
MITTAUS
varmistaa tulokset

Sähköinen lukijakyselymme seuraa reaaliaikaisesti julkaisun tavoitteiden toteutumista ja luotuja mielikuvia.

4
SMARTTIA työtä

Selainpohjainen Smartti view antaa mahdollisuuden seurata julkaisun edistymistä reaaliaikaisesti.

5
MATERIAALIT
yhdessä paikassa

Smartti store toimii myös materiaalipankkina,
josta aineistot löytyvät hakusanoilla.

6
CO-CREATION ja
työskentelet samalla alustalla

Voit osallistua julkaisun tekoon muokkaamalla tekstejä suoraan Smartti InCopyssa – missä vain ja milloin vain.

7
OPTIMOINTI
lisää näkyvyyttä

Jokainen artikkelimme on hakusanaoptimoitu (SEO), koska lukija päätyy jutun pariin usein hakukoneiden kautta.

8

Yrittäjävetoinen
27 vuoden ajan

9
KUSTANNUSTEHOKKUUS

Kustannustehokkuus syntyy harkitusta prosessista, joka meillä on laatusertifioitu.

1
0
Yksilöllisyys

Jokainen tuote videosta printtiin mietitään yksilöllisesti.