MCI Press on sisältömarkkinoinnin suunnittelutoimisto. Luomme asiakkaillemme näkyvyyttä digi- ja printtimedian sisällön avulla.

Share/Save

Verkko on sisällön koti

Verkkomedia | Teksti: Laura Lähdevuori | Kuvat: Sami Tirkkonen

Verkon perusajatuksena on sisällön jakaminen toisille.

Vuonna 1990 sain yliopistossa unix-tunnukset ja innostuin chattaamisesta – se oli aika uutta silloin, naurahtaa Teemu Leinonen, Aalto-yliopiston varadekaani ja professori.

90-luvulta tähän päivään internetin kehityskaari onkin ollut melkoinen. Perusasiat ovat kuitenkin ennallaan, koko pyörää ei ole tarvinnut keksiä uudelleen. Kuten vieläkin, Leinonen oli nuorena opiskelijana kiinnostunut uudesta mediasta ja opetteli aluksi itse tekemään verkkoa. 

– Web tuli tietoisuuteeni alun perin kasvatustieteen opintojeni aikana 1993. Kiinnostuin asiasta ja ryhdyin tekemään verkkoa itse. Siihen aikaan se olikin kovin helppoa: silloin tulivat HTML-versio 1 ja 2. Tein myös radiohommia ja toteutin webbisaitin radio-ohjelmalle hyvin aikaisessa vaiheessa.

Tuolloin verkon tekeminen oli Leinosen mukaan melkolailla ruohonjuuritason hommaa.

– Verkkoa vain ”tehtiin” sen kummempia miettimättä. 

Sekä opiskelijat että tutkijat, jotka olivat kiinnostuneita, kokeilivat verkon tekoa.

Nyt Leinonen vetää Aalto-yliopistossa uusmediapuolen Media Lab -yksikössa omaa tutkimusryhmää. 

– Mietimme siellä uutta mediaa,
webbiä ja mobiilia sekä uutta digitaaliteknologiaa. 

Varadekaanin tehtäviin Aallossa hurahtaa puolet Leinosen työajasta.

 

Alkujaankin sosiaalinen media

– Sosiaalinen media on minulle ollut hieman outo käsite, koska mielestäni koko webin idea on olla sosiaalinen media, Leinonen lataa.

Leinonen itse kirjoittaa uuden median historian niin, että 90-luvun lopulla perinteinen media eli printti sekä perinteisen median sähköinen puoli heräsivät internet-aikakauteen. 

– Nettiin panostettiin ja siitä koitettiin tehdä enemmänkin yksisuuntainen broadcasting-media. Osittain tässä onnistuttiinkin. Kuitenkin, koska web on suunniteltu sosiaaliseksi mediaksi lähtökohtaisesti ihan teknisestikin, sosiaaliset mediat kuitenkin tulivat läpi.

Leinonen näkeekin, että esimerkiksi Web 2.0 on oikeastaan paluu takaisin alkuperäiseen ideaan, joka elää nyt uutta kauttaan esimerkiksi Facebookissa ja Twitterissä.

– Nämä kanavat tavallaan toteuttavat verkon perusluonnetta. Pidän internetin isona juttuna yhteisöllisyyttä, eli yhteisöjä jotka syntyvät internetissä ja tuottavat sisältöä verkossa.

Leinonen antaa myös metaforan mietittäväksi: jos saat postissa kaksi lähetystä, joista toinen on tilaamasi lehti ja toinen on rakkaan tädin lähettämä kirje, kumman avaat ensiksi? Luetko ensin lehden vai rakkaan tädin lähettämän kirjeen, jossa saattaa olla vielä sisällä vaikkapa juuri sinulle tehdyt villasukat? 

– Tavallaan sama idea, eli tuttuus ja identifioituminen sisällön lähettäjään, on meille ihmisille arvokasta, Leinonen selventää.

Verkkomedian tekijöiden pitäisi siis pyrkiä ja päästä mahdollisimman lähelle vastaanottajaa, puhutella ja tarjota juuri vastaanottajalle tärkeää sisältöä.

– On puhuttu tietynlaisesta ”persoonasta” brändien osalta, taikka että viestinvälittäjän voi kokea melkein omaksi kaverikseen tai vähintään tyypiksi, johon voi samaistua.

Leinosen mukaan tämä on uutta – aiemmin nähtiin enemmän puhtaasti mediabrändejä, mutta nyt suunta on siirtynyt ”henkilöihin”. Tällaisen ”hyvän tyypin” jutut koetaan uskottavana, luotettavana ja todennäköisesti myös viihdyttävänä.

– Tämä liittyy siihen, että mediahenkilöstä voi tulla vähän niin kuin se rakas täti. Anonyymien ”luotettavien mediakanavien” aika on ehkä vähän katoamassa. 

 

Verkkomedia tänään

Leinosen mukaan nykypäivän verkkojulkaisemisessa Twitter on hyvä esimerkki siitä, miten tietty merkkimäärä linkitetään pidempään tekstiin tai julkaisuun.

– Viestintä on menossa selvästi lyhyempään suuntaan. Se liittyy osittain mobiiliin siirtymiseen, sillä ruutujen pieneneminen muuttaa myös viestien formaattia. Mobiilikäyttö taas liittyy usein ”tyhjän ajan” täyttämiseen ja tilanteisiin, jotka suosivat hyvin lyhyttä muotoa, kuten esimerkiksi bussin odottaminen.

Mitä enemmän mobiili- ja tablet -laitteita käytetään, sitä enemmän sisältöjen muotokin joutuu muuttumaan. Uusista formaateista voi samalla tulla pysyvämpiä, kun ihmiset tottuvat niihin kulttuurisesti.

– Jos olemme tottuneet lyhyeen viestintään, niin silloin myös isompia laitteita tai näyttöjä käyttäessä odotetaan tiiviimpiä viestejä. 

Leinosen mukaan tämä pätee myös kuvamaailmaan, erityisesti videoihin.

– Minuutinkin mittainen video alkaa olla pitkä, eli kovin lyhyitä niidenkin pitäisi olla. 

 

Sisältöä eri kanaviin

Verkon perusajatuksiin kuuluu Leinosen mukaan myös sisällön jakaminen toisille. Sisältöjen jakamisen ajankohtien ja kanavien toimivuuden tutkiminen on myös olennaista, sillä siten voidaan todentaa vaikuttavuutta. Leinosen mukaan seuranta on myös reaaliaikaistumassa.

– Se on ihan varma, että tämä on tulossa: jatkossa halutaan nähdä koko ajan, millaista liikehdintää omissa verkkokanavissa tapahtuu.

Tulevaisuudessa ei siis ehkä tehdäkään erillistä tutkimusta siitä, miten tietty kampanja on toteutunut, vaan kerätään tietoa matkan varrella. Viestejä voidaan silloin reaaliajassakin muokata ja kokeilla, mikä toimii parhaiten. 

Seurantaan on olemassa hyviä työkaluja.

– Niiden tulee kuitenkin olla erittäin hyvin tehtyjä, jotta tietojen tulkitseminen on helppoa ja päätöksiä voidaan tehdä nopeasti, Leinonen sanoo.

Sosiaalisen median kanavat toteuttavat verkon perusluonnetta, sanoo Teemu Leinonen.

 

Mitä useampi sen parempi

Pelkkään kanava-ajatteluun ei kannata Leinosen mukaan jumiutua.

– Se on ehkä myös hieman passé. Ehkä paremminkin voisi ajatella mediamuotoa – kannattaako tehdä tekstiä, kuvaa, videota vai ääntä? Lisäksi sanoisin, että video ja audio kannattaisi tehdä myös tekstinä, jolloin saman informaation saa eri muodoissa. 

Silloin vastaanottaja voi valita sen hetkiseen tilanteeseen itselleen parhaiten sopivan kanavan, oli se sitten lukeminen tai videon katselu.

– Myös paloittelua kannattaa miettiä, samoin kuin linkittämistä. 

Leinonen vinkkaa myös uuden, nousevan asian: transmedian.

– Ideana on, että tarina rakentuu monen median kautta. Juttu on etukäteen käsikirjoitettu ja se aukeaa eri medioista – kuitenkin tarina toimii myös itsenäisinä osioina. 

 

Alustalla on väliä

Verkkomedian luomisessa huomiota pitää kiinnittää myös käytettävään julkaisualustaan. Leinosella on selkeä suosikki.

– Pidän Wordpressiä ihan ylivoimaisena. Se on ykkösvaihtoehto saitin luomiseen, myös suurille sivustoille, sillä se skaalautuu hyvin. Wordpress on kehittynyt blogialustasta ehkä maailman helpoiten ylläpidettäväksi julkaisujärjestelmäksi, jonka muokattavuus on ylivoimainen.

Leinonen kiittää myös Wordpressin arkkitehtuuria, joka on hyvin suunniteltu ja taipuu moneen.

Vielä joskus törmää vanhoihin ennakkoluuloihin, että Wordpress olisi pelkkä blogialusta.

– Se on ihan täysiverinen julkaisujärjestelmä, ja suurin osa Wordpress-sivuistoista ei ole enää blogeja, Leinonen nauraa ja toteaa, että myös blogit saattavat olla hieman passé tällä erää.

 

Luopuisinko verkkosivuista?

Teemu Leinosen mukaan jokaisella itseään kunnioittavalla toimijalla tulee edelleen olla verkkosivusto. Pelkkä Facebook-sivusto ei riitä, siinä törmätään helposti ongelmiin sivuston luotettavuuden kanssa.

– Brändin rakentamisessa näen saitin edelleen tärkeänä. Sen tulee näyttää ja vastata brändiä ja mielikuvia, joita rakennetaan. 

Leinosta häiritsee myös, jos yrityksen verkkosivustolla ei esitellä ihmisiä työn takana – sanoin ja kuvin.

– Tämä liittyy yksilöllistymiseen verkossa ja siihen, että luotamme enemmän ihmisiin kuin instituutioihin tai brändeihin, jolloin yksilöiden merkitys korostuu. 

 

Teemu Leinonen

  • tohtori,  professori, New Media Design and Learning, Aalto-yliopisto School of Arts, Design and Architecture
  • varadekaani, Aalto-yliopisto
  • tutkimusryhmä Aalto Media Labissa
  • erityisosaaminen: uusmedia ja oppimisympäristöt
  • syntynyt 1969 

 

Vinkit verkkokehitykseen

  • Panosta asiakaskokemuksen parantamiseen: helppokäyttöisyyteen ja löydettävyyteen. 
  • Hyvä ja tarkoituksenmukainen suunnittelu on tärkeää.
  • Varmista eri laitteiden kuten
  • mobiilin toimivuus kaikilla
  • selaimilla.
  • Videot ja näyttävät kuvat ovat tärkeitä ulkoasulle, mutta
  • grafisuus ei saa sivuuttaa käytettävyyttä.

 

Lue lisää verkosta:

www.mcipress.fi/artikkeli/verkkolukijoiden-seuraaminen

www.mcipress.fi/artikkeli/kaikki-tiet-vievat-responsiivinen-verkkosivusto

 

VERKKOSISÄLTÖ

SISÄLLÖT

Tarinoita, vinkkilistoja, uutisia, blogeja, liikkuvaa kuvaa ja vuorovaikutteisuutta.

 

HAKUKONEOPTIMOINTI 

Sisällöt eivät yksin riitä, ne täytyy tulla löydetyiksi.

 

SIVUSTOJEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS 

Juuri teille oikea ratkaisumalli käyttäjälähtöisesti toteutettuna.

 

Kysy lisää, 

laura.paananen@mcipress.fi

040 763 6953

 

Share/Save

Uusi artikkeli ladataan

Aiheeseen liittyviä:

Ota yhteyttä

Ota yhteyttä

1
Tunnemme toimialan

MCI Pressillä oma tuottaja tuntee toimialasi ja perehtyy lehden aihepiireihin yksityiskohtaisesti.

 

2

Monikanavaisuus tuo viestisi sinne, missä asiakkaat viihtyvät.

3
MITTAUS
varmistaa tulokset

Sähköinen lukijakyselymme seuraa reaaliaikaisesti julkaisun tavoitteiden toteutumista ja luotuja mielikuvia.

4
SMARTTIA työtä

Selainpohjainen Smartti view antaa mahdollisuuden seurata julkaisun edistymistä reaaliaikaisesti.

5
MATERIAALIT
yhdessä paikassa

Smartti store toimii myös materiaalipankkina,
josta aineistot löytyvät hakusanoilla.

6
CO-CREATION ja
työskentelet samalla alustalla

Voit osallistua julkaisun tekoon muokkaamalla tekstejä suoraan Smartti InCopyssa – missä vain ja milloin vain.

7
OPTIMOINTI
lisää näkyvyyttä

Jokainen artikkelimme on hakusanaoptimoitu (SEO), koska lukija päätyy jutun pariin usein hakukoneiden kautta.

8

Yrittäjävetoinen
27 vuoden ajan

9
KUSTANNUSTEHOKKUUS

Kustannustehokkuus syntyy harkitusta prosessista, joka meillä on laatusertifioitu.

1
0
Yksilöllisyys

Jokainen tuote videosta printtiin mietitään yksilöllisesti.